sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Polar ft60

Sain joululahjaksi mieheltäni Polarin ft60 –sykemittarin. Jonkinlaista sykemittaria hieman toivoinkin, joten tämä oli mahtava lahja. Itse ostin miehelle SportsTrackeriin sykevyön eli hieman vaihtokaupoiksi meni tällä kertaa lahjat.

Ensimmäiset tunnelmat mittarista ovat erittäin positiiviset. Kaikkien tietojen ja asetusten napsuttelun jälkeen mittari pyysi tekemään kuntotestin. Pelkäsin että tulossa on hirveää rääkkiä, mutta yllätyksekseni mittari käski asettumaan pitkälleen ja rentoutumaan. Se ei oikein onnistunut ympärillä olevan hälinän vuoksi, joten tuo on lienee uusittava lähiaikoina, viimeistään kun paranen  tästä flunssasta.



Mittarista voi valita itselleen sopivimman ohjelman, jonka pohjalta mittari antaa palautetta. Itse valitsin painon pudotuksen tavoitteekseni ja mittari suosittelee minulle liikuntaa viikossa 5 h ja 10 min. Viikon kaloritavoitteena on mittarin mukaan 2300 kcal. Nämä luvut kuulostavat hurjille äkkiseltään, mutta tuommoisten lukujen pitäisi kyllä tulla aika helpostikin täyteen. Yllätyksekseni liikunna tulisi pysytellä koko viikon ajan sykealueilla 1 ja 2 eli rankkaa treeniä ei niinkään pitäisi olla. Tämä oli hieman yllätys, varsinkin kun itse tykkään kohottaa sykettäni treenatessa hyvinkin usein. Ehkä olen treenannut liian rajusti tähän asti?

Polarin sykemittarin pitäisi olla myös vesitiivis ja sen voisi viedä jopa 30 metriin. Tämä hieman epäilyttää, mutta kaippa se on vain uskottava. Eipähän tarvitse jännittää ainakaan vesisateessa tai kesällä veneillessä kellon kastumista.

Mielenkiinnolla odotan että flunssa hellittää ja uskaltaudun kokeilemaan sykemittaria oikein tosi toimissa. Toivottavasti sen myös muistaa aina ottaa mukaan treeneihin... Olisi harmi jos hyvät treenit jäisi mittaamatta. Kaiken kaikkiaan uskon jo pelkästään tämän mittarin tuovan lisä potkua liikunnan suhteen.


Muista lahjoistani voi lukea Kohti Joulua –blogistani.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Pohdintoja tulevasta

Uusi vuosi lähestyy uhkaavaa vauhtia ja silloin olisi tarkoitus aloittaa jonkinlainen ryhdistätymisliike. Ruokavalio tarkemmaksi ja liikuntaa lisää. Mutta mitä ja miten?

Painonvartijat on kokeiltu ja niitä ei Suomessa enää edes ole. Voin sanoa, että aikoinaan kun ryhmässä kävin, homma toimi. Syksyllä yritin jenkkien nettiversiota käyttää, mutta se ei todellakaan ollut minun juttuni. Vanhoilla paikkareiden ohjeilla voisi tietysti jatkaa ja niitä olen tässä välivaiheessakin/tasapainotellessa soveltanut.

Kuntosalin PT:ltä voisi tietysti hakea tsemppiä ja apua, mutta nämä palvelut eivät ole suunniteltu opiskelijoiden kukkaroille. Lisäksi näistä "ilmaisista" kerroista, joista maksan siis kuntosalimaksussani jo valmiiksi, on jäänyt niin huono maku, ettei paljoa innosta. Pahimmillani olen väitellyt kuntosalin PT:n kanssa pepsimaxin kaloreista. Hänen mukaansa kaloreita on light limsoissa ja nimenomaan pepsimaxissa aivan järkyttävästi! Onhan se kuulkaas ihan hirveä kaloripommi, jos 2,5 dl on jopa 1 kcal :D Eipä oikein ollut luottoa kyseiseen henkilöön tuon tapaamisen jälkeen...

Mitä croisantin tilalle???!! No ei vaan... en minä edes tykkää noista croisanteista, onneksi.
Nettivalmennuksiakin on tullut kokeiltua Fitfarmin puolelta. Niistä on sekä hyvää että huonoa sanottavaa... Treeniohjelmat ovat olleet aina todella hyviä, mutta ruokapuoli on ollut todella niukkaa ja kaikkea muuta kuin yksilöllistä. En tiedä onko ohjelmiin tullut minkäänlaisia muutoksia noin reilun vuoden aikana... Tätä voisi harkita jopa kokeiltavaksi.

Pussikeitto kuurit olen päättänyt unohtaa tyystin.

Ainut mitä voisi kokeilla on 5:2-dieetti, jossa syödään kahtena päivänä viikossa vain 500 kcal. Mutta entä ne treenit? Haluaisin saada salille jotain uutta virikettä ja toimintaa. Iloa treenaamiseen.

Onko kellään suositella mitään? Millaisia kokemuksia teillä on?

torstai 26. joulukuuta 2013

Kilojen karistelu alkaa pian

Taas ollaan tulossa siihen vuoden aikaan, jolloin suurin osa ihmisistä päättää parantaa elintapojaan. Nyt kaikkien jouluruokien jälkeen alkaa jo itselläkin olemaan taas intoa painon pudotteluun. Syksy on tasapainoiltu ja kilojakin on jokunen kertynyt, varsinkin näin jouluna... hyi minua. Mutta peliä ei ole vielä menetetty. Tavoitteita kohden mennään hitaasti, mutta varmasti. Tammikuun alussa viimeistään alkaa tarkempi elämä tavoitteineen kaikkineen ja täällä bloginkin puolella tulee varmasti aktivoiduttua uudemman kerran.

Kevään tavoitteina on siis gradu valmiiksi ja paino alas. Kuulostaako rajulta? Niin minustakin, hieman jo pelottaa... :D

maanantai 28. lokakuuta 2013

Buzzador: Gainomax Protein Drink

Sain jokin aika sitten Buzzadorin kautta kokeiltavaksi Gainomax Protein Drink -tuotteita. Kyseessä on palautumisjuoma, joka sisältää paljon proteiinia (21 g) ja vähemmän hiilihydraatteja (19 g). Makuvaihtoehtoina on vanilja ja päärynä. Itse kokeilin kyseisiä tuotteita juoksulenkin ja sulkapallomatsin jälkeen. En huomannut suurtakaan eroa normaalisti käyttämiini palautumisjuomiin verrattuna. Erityisesti vaniljainen juoma sopi omaan suuhun erittäin hyvin; tuntui kuin olisi juonut sulanutta vaniljajäätelö, nam!


 
Buzzadorina toimiessani saan tuotteita kokeiltavakseni ja arvioitavakseni. Kerron tuotteista oman rehellisen mielipiteeni. Buzzaus eli tuotteista kertominen tapahtuu kasvotusten, blogeissa, facebookissa, twitterissä, keskustelupalstoilla ja lopuksi jokaisesta kampanjasta tehdään vielä loppuraportti. 

Kiinnostuitko?
Buzzadorina saat mahdollisuuden päästä testaamaan uusia tuotteita ja palveluita ilmaiseksi, sekä kertoa ystävillesi niistä. Useimmissa kampanjoissa myös ystäväsi saavat mahdollisuuden päästä osallistumaan tuotteiden ja palveluiden testaamiseen. Se kuinka nopeasti pääset ensimmäiseen kampanjaan mukaan, riippuu siitä kuinka hyvin sovit kampanjan kohderyhmään, jonka asiakas on määrittänyt. Kun sovit kampanjan kohderyhmään, saat tietoa kampanjasta sähköpostitse. Sitten pääset valitsemaan haluatko osallistua kampanjaan, vai etkö halua.
Seuraa tätä linkkiä rekisteröityäksesi Buzzadoriksi (minun käyttäjänimi on endulainen).

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Vinkki kohti terveyttä

Tällä kertaa luvassa on vinkki vitonen eli Healthwell.fi lopettaa toimintansa vuoden lopussa ja näin ollen verkkokaupassa on parhaillaan suuri varastotyhjennys käynnissä.

Varastotyhjennyksen alevalikoimissa mm. superfoodeja, vitamiinejä, laihdutusvalmisteita, ihon- ja hiustenhoitotuotteita esimerkiksi seuraavilta merkeiltä CocoVI, Dr. Haushcka, Lavera, Maxim, Möller, Tonalin, Vivisante ja ACKD huikein hinnoin!


Itse tilasin juuri ison kasan CocoVi:n tuotteita. Moni tuote oli jo loppunut varastosta, joten kannattaa toimia nopeasti jos näitä haluaa.


tiistai 8. lokakuuta 2013

Painoa vartioimassa

Uusia tuulia. Thyroksin lääkeannostuksen noston myötä alkaa taas elämä voittamaan. On ihanaa huomata, että jaksan kokonaisen päivän ilman päiväunia ja olen energinen. Jaksan jopa siivota ja tehdä ruokaa. Liikuntakin on taas alkanut maistua, koska en ole jatkuvasti kuolemanväsynyt. Kaikin puolin on todella hyvä olla.

Energiapuuskissani kyllästyin taas kiloihini ja ulkonäkööni sekä siihen, miten tunsin itseni huonoksi. Ennen kaikkea tuo olo ja puristavat vaatteet ovat pahinta. Vajaalla ollessani yritin tasapainoilla ruuan ja liikunnan kanssa, mutta eihän siitä loppuvaiheessa tullut enää mitään. Kun väsyttää, sortuu todella helposti hakemaan energiaa sokerista. Ehkä se hetkellisesti auttaakin, mutta se on aina hetkellistä. Lisäksi väsyneenä on todella haasteellista tehdä ruokaa, koska ei vain jaksa. Tuolloin tulee syötyä hieman mitä sattuu ja sitä mikä valmistuu nopeasti ja helposti. Kasvisten käyttäminen jää tuolloin makaronin keittämisen varjoon hyvin nopeasti.



Olen monesti tässäkin blogissa kertonut tykkääväni vanhojen painonvartijoiden ohjeista. Ne ovat toimineet ja ovat osa arkea, jos vain jaksaa nähdä hieman vaivaa. Painonvartijat lopettivat Suomessa jo vuosia sitten ja minulla on ollut ikävä tuota tukea. Jenkkien painonvartijoiden uutiskirjeitä sekä avoimia nettisivuja olen vilkuillut sillä silmällä pidemmän aikaa ja pohtinut liittymistä heidän online versioon. Virallisesti se on tarkoitettu vain Yhdysvalloissa asuville, joten kuuliaisena kansalaisena en ole edes yrittänyt liittyä.

En siis ollut yrittänyt liittyä ennen eilistä. Ja siitä yrityksestä se ajatus sitten lähti... Helpostihan se onnistui ja jopa ihan omalla kotiosoitteella, kunhan vain narrasi osavaltion kohdalla.



Painonvartijoiden uusi ohjelma on huomattavasti Suomessa ollutta erilaisempi ja kalorien tarkkailun on unohdettu kokonaan. Nyt katsotaan hiilareidein, proteiinien, kuitujen ja rasvojen suhdetta. Joustoa löytyy entistä enemmän ja hyviä rasvoja käsketään syömään (kuten aiemminkin). Lisäksi online-versiosta löytyy jopa jumppavideoita ja liikuntaohjeita. Ehkä oma suosikki muutokseni on, että aiemmin banaanin syönnistä rangaistiin, mutta nyt niitäkin saa syödä ns. ilmaiseksi eli laskematta.

Ainakin seuraava kuukausi siis ihmetellään uuden ohjelman toimivuutta tai toimimattomuutta. Opettelemistahan tuo vaatii sekä hieman kielitaitoa, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Hiusjuttuja ja painon nousua

Blogi on elänyt hiljaiseloa hieman tarkoitusta pidempään. Elämä menee menojaan ja pitää kiireisenä. Lähinnä edelliset viikot ovat keskittyneet gradun aloittelemiseen, töissä silloin tällöin käymiseen sekä yleiseen arkeen.

Syksyn myötä melkein kaikki on muuttunut ja vanhan elämän mukauttaminen tähän uuteen tuo haasteita. Tämän vuoksi varsinainen laihduttaminen on edelleen jäissä ja tarkoituksena on ollut vain ylläpitää saavutettua painoa. Kuluneen puolentoista viikon aikana on kuitenkin ollut erityisen haastavaa ja muutama lisäkilo on tullut. Hyi minua. Nyt täytyisi ryhdistäytyä ja unohtaa kaikki herkut. Tähän on nyt pakko löytää motivaatiota tai muuten olen kohta lähtökuopissa.

Mutta, mutta... Kuuluuhan minun elämääni muutakin kuin vain laihduttaminen ja painonhallinta. Kuluneen vuoden ajan olen kasvattanut hiuksiani sillä seurauksella, että pystyin vihdoinkin sanomaan omistavani pitkät hiukset. Pitkien hiuksien laittamista olenkin harjoitellut viimeajat. Aiemmin hiusteni laitto oli lähinnä lakkaa niin pirusti ja menoksi. Nyt on tullut hankittua pompulaa ja pinniä sekä kaikenmaailman muut värkit. Enhän minä edes vielä tiedä, mitä noilla kaikilla tehdään. :D

Lisää hiuskoruja löytyy täältä. (mainoslinkki)

Valkkia, pompula, pinniä ja vaikka mitä muuta. Onhan siihen kuvaan eksynyt edellisen kuukauden livboxin kosmetiikkaakin.

Nämä hiuskoristeet ovat todella söpöt, ehkä jopa liian...


Valkkeja... ja taustalla näkyy minun henkilö kohtaiset hiustenlaitto suosikit eli "hiusruuvit"


Thebos tuoteryhmiä

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Sadonkorjuun aika

Viljelypalstalla on alkanut sadonkorjuun aika. Ilmat ovat viilenneet sen verran, että kasvua tuskin enää tapahtuu. Toisaalta mikään hirmuinen hätä juureksilla ei vielä ole. Syyskyntö alkaa tuolla palstalla noin kahden viikon kuluttua, joten itse aloitin jo sadonkorjuun eilen.

Satoa tuleekin odotuksia enemmän. Porkkanaa on aivan valtavasti eikä kaikki edes mahtuneet samaan laatikkoon. Palsternakka yllätti hyvällä kasvullaan ja perunaa ei ole vielä edes kaikkea nostettu, mutta silti sitä on enemmän kuin omiin tarpeisiin. Punajuurista suurin osa on mennyt parempiin suihin. Ilmeisesti myyrät ovat olleet asialla.

Lehtikaali teki elo-syyskuun aikana kasvupyrähdyksen ja nyt sitä on aivan valtavasti. Olisiko kenelläkään hyviä reseptejä lehtikaalista?

Kukat kukkivat palstalla vieläkin

Tässä on vain osa porkkanoista. Lähes toinen mokoma nousi pellosta näiden kaveriksi.

Noin puolet nostetuista perunoista. Ja osa on vielä pellossakin. Eikö olekin mahtavan kokoinen purjo?

Lehtikaalit rivissä.


Palsternakkaa. Todella hyvän kokoisia ja niitäkin on paljon.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Liikuntaa omassa olohuoneessa

Kokeilin tuossa jokin aika sitten Shape.fi -palvelua, joka tarjoaa liikunta videoita internetissa. Lähinnä kokeilin sitä saadakseni vinkkejä kuinka työskennellä kahvakuulan kanssa. Kahvakuulan olin vasta silloin juuri ostanut ja enhän minä mitään sillä osannut tehdä, mutta nyt osaan edes jotain.

Surullista kylläkin, että kahvakuula on jäänyt hieman vähäiselle käytölle ilman kenenkään "ohjausta" eli ei se tuossa lattialla itsestään liiku. Olen kuitenkin käyttänyt sitä noin kerran viikossa tehostaakseni kotitreeniä jos en ole kuntosalille asti jaksanut lähteä.

Kotitreenissäkin saa hienpintaan, jos vain malttaa aloittaa sen treenaamisen ja tekee kunnolla sekä käyttää tarvittaessa lisäpainoja. Silti minun lempparilaji on kuntosalitreeni...


sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Rentoa painonhallintaa ja jouluhössötystä


Kuten jo jossain aiemmassa postauksessa kirjoitin, olen nyt yrittänyt löytää kultaista keskitietä laihdutuksen ja mässäilyn välistä. Laihdutus urakkaa on takana jo reilusti yli 1,5 vuotta, joten jatkuva "laihduttaminen" alkaa jo hieman rasittamaan ja stressaamaan.

Olen mielestäni löytänyt viime päivinä maltillisen ja rennon tavan suhtautua ruokaan ja syömiseen. Vihdoinkin. Jokin pala vain loksahti paikoilleen. En ole juossut vaa'alla kuin kerran viikossa, enkä pidä enää varsinaista punnitus päivää, vaikka saatankin siihen vielä palata. Olen syönyt terveellisesti sen mukaan onko nälkä. En stressaa jokaisesta kalorista tai ravintoarvosta, vaan pyrin katsomaan kokonaisuutta ja tuntemaan onko kaikki hyvin. Tavoitteenani ei ole nyt suuri pudotus vaan tasapainoilu ja maltillinen laihdutus. Hieman myöhemmin tiputetaan taas painoa ihan tosissaan, mutta välillä on anneta kropan ja mielen myös levätä.

Vihdoinkin olen oikeasti pysähtynyt kuuntelemaan itseäni. Ja tiedättekö, minä olen voinut erittäin hyvin lähiaikoina (jos ei oteta huomioon että kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat palanneet lääkärin käskettyä vähentämään lääkeannosta ilman minkäänlaisia perusteita, kuten esimerkiksi laboratorio tutkimusten perusteella).

En tiedä löytyykö teistä lukijoista ketään jouluhössöttäjiä tai jouluihmisiä? Minä tunnustaudun sellaiseksi! Olen pitänyt tämän blogin kuitenkin erillään omista jouluhössötyksistäni, joten joulujuttujani voi seurailla tänäkin vuonna blogissa Kohti joulua.



tiistai 10. syyskuuta 2013

Kesäkurpitsaveneet


Kesäkurpitsa on yksi omista suosikeista vihreiden kasvisten joukkiosta. Monipuolinen ja herkullinen. Kokeilin jostain lehdestä bongaamaani ideaa kesäkurpitsa veneistä ja niistä tuli niin ihania, että haluan jakaa reseptin myös teidän kanssa.

Kesäkurpitsaveneet
4 annosta

3-4 kesäkurpitsaa
200 g Fetaa
n. 2 rkl mantelirouhetta
suolaa
mustapippuria
öljyä
persiljaa

Pese kesäkurpitsat ja halkaise ne pitkittäissuunnassa kahtia. Koverra kesäkurpitsan sisus ja leikkaa kuutioiksi. Laita sisus kulhoon. Leikkaa feta kuutioiksi ja sekoita kulhossa kesäkurpitsan sisuksen kanssa. Asettele seos takaisin kesäkurpitsojen päälle. Ripottele mantelirouhetta, suolaa ja mustapippuria päälle ja suihkuta/sivele hieman öljyä kurpitsoille. Paista 200 asteessa n. 15 min. Lisää ennen tarjoilua silputtu persilja.
Annoksessa: energiaa 240 kcal, rasvaa 17 g,  proteiinia 11,5 g, hiilihydraatteja 9 g.

Täytteeseen voi keksiä myös muitakin variaatioita esim. jauhelihaa, riisiä, homejuustoa, kanttarelleja, paprikaa, herkkusieniä, pekonia.... jne. Ja sitten vielä näiden yhdistelmiä.



lauantai 7. syyskuuta 2013

Tänään aion nauttia...


Jotenniin meni huonosti tuo elokuu ja syyskuukaan ei ole ruokailujen suhteen alkanut ihan tavoitteiden mukaisesti. Liikuntaa kylläkin on tullut harrastatteua, onneksi. Turnausväsymystä ilmassa kenties?

Tasapainotteluahan tämä elämä on. Tällä hetkellä taas etsitään sitä kultaista keskitietä jossain reunojen lähettyvillä. Välillä käydään jopa keskellä, mutta jokin tönäisee laidalle päin takaisin.

Nyt tarvitaan sitä paljon perään kuulutettua motivaatiota! Sisua ja itsehillintää. Palaillaan ensi viikolla taas puurolautaselle. Tänään aion kuitenkin nauttia avokadopastasta ja hieman elämästäkin :)


tiistai 3. syyskuuta 2013

Uusi aluevaltaus – ryhmäliikuntatunnit

Syksy on alkanut hyvinkin jännissä merkeissä. Ensin aloitin juoksuharrastusta ja nyt kävin 5 vuoden tauon jälkeen ryhmäliikuntatunnilla.

Ei minua vieläkään saa hyppimään aerobicia tms. (onko missään enää edes aerobiciä :D), mutta lihaskuntotunnit ovat uusi ihastukseni.

Kävin kokeilemassa muutama päivä sitten CXWORX -tuntia ja huh, mikä kipu on vatsoissa edelleen. Siis aivan mielettömän tehokas 30 minuutin keskikehon treeni. Pepulle treeni ei ollut aivan niin tehokas, mihin olen tottunut, vaikka kyykkyjä tehtiinkin. Mutta minä treenaankin peppua mieluummin salilla. Heti kun vatsalihakseni hieman tokenevat haluan mennä tunnille uudestaan. Yhtä aikaa aivan kamala ja mielettömän mahtava tunti!

Olen minä myös ottanut rennosti ja käynyt järvellä. Ja kanttarelleja keräämässä. Ja viihteellä (ei ole kiire mennä lähteä uudestaan).


keskiviikko 28. elokuuta 2013

Hopottajat: Fazer Crisp Pita Bread


Sain Hopottajat-suosittelumedian kautta testiin uusia Fazer Crisp Pita Bread -herkkuja.

"Fazer Crisp Pita Bread -tuotteet ovat rapean herkullisia pitaleipälastuja. Ne sisältävät jopa 40 % vähemmän rasvaa kuin tavalliset perunalastut ja niitä löytyy kolmena vastustamattomana makuna. Pitaleipälastut ovat täydellisen makuinen ja kokoinen tuote pieneen naposteluun." Näin tuotetta siis markkinoidaan.



Fazer Crisp Pita Bread -lastut maksavat n. 0,99-1,29 € / pussi eli mistään turhan kalliista tuotteesta ei ole kyse. Pussin koko kylläkin on vain 40 g, joka voi alkuun tuntua turhauttavan pienelle. Itseäni pieni pussikoko ilahdutti. Herkkuja myydään aivan liian isoissa mega-jumbo-jätti -pusseissa, joten tällaiset pienet pussit ovat tervetullut lisä markkinoille.

Vaikka tuote onkin ns. vähärasvainen, ei tuote kuitenkaan ole mikään kaloriton. Tuotteessa on 420 kcal/100g ja rasvaa 16,5 g. Kaloreiden suhteen ollaan lähes samoissa kuin less-fat sipseissä. Ainut pelastus on se, että pussi on todella pieni, jonka vuoksi ei tule syötyä ihan tuhottoman paljon.




Makuja on tarjolla 3: sourcream & ruohosipuli, merisuola & mustapippuri ja chili. Omaksi suosikikseni nousi Chili. Siinä oli tarpeeksi makua omaan suuhun. Toiseksi paras oli sourcream&ruohosipuli. Näitä kahta voisin hyvinkin ostaa heikkoina hetkinä herkutteluun, mutta eivät ne kuitenkaan sipsejä voittaneet vielä. Merisuola&mustapippuri oli hieman mitään sanomattoman makuinen, mutta tämä voi myös johtua omista tottumuksistani.

 Kaiken kaikkiaan: sopivan pieni paketti, rapeaa ja rouskuvaa sekä yllättävän makuisia.

tiistai 27. elokuuta 2013

Ensimmäinen juoksulenkki

Nyt se on tehty, nimittäin ensimmäinen juoksulenkki. Uhkasin edellisessä postauksessa, että tämän syksyn uutuutena voisin kokeilla juoksemista. Tein siis työtä käskettyä tai luvattua.

Juoksukenkien ostaminen osoittautuikin huomattavasti haastavammaksi projektiksi kuin oli koskaa osannut kuvitella. Luulin ensinnäkin pärjääväni 70 euron budjetilla. Ei tuollainen summa olisi riittänyt alkuunkaan.

Ensimmäisessä kaupassa ei ollut ollenkaan minulle sopivia kenkiä. Tarvitsen pronaatiotuetut kengät, joita ei tähän aikaan vuodesta näyttänyt liikkeissä kovinkaan monia pareja olevan. Saati sitten, että ne olisivat olleet kohtuullisen edullisia.

Pronaatiotuetuista kengistäkään ei kaikki kokeilemani olleet ollenkaan hyvät jalassa. Parhaimmillaan kengät tuntuivat kuin pilvillä olisi kävellyt, mutta se oli myös hyvin outoa. Toinen ongelma olikin sitten siinä, etteivät kengät tuntuneet tukevilta. Ja jos tuntuivat, ne olivat myyjän mielestä liian pienet kengät. Siinä vaiheessa alkoi jo palamaan käpy.

Lopulta löysinkin omat kenkäni alelaarista aivan sattumalta. Viimeinen pari ja juuri sopivan kokoinen jalkaan. Tämä oli selvä merkki kohtalolta, että osta nämä (eikö vain). Väri ei kylläkään ollut yhtään minua, mutta eikai juoksukenkiä osteta ulkonäön perusteella?


Ensimmäinen lenkkikin kengillä on takana. Oli jännittävää ja hauskaa! En oikeasti uskonut kykeneväni juoksemaan ollenkaan, mutta niin vain pääsin kotiin. Tein intervalliharjoituksena tuon ensimmäisen juoksulenkkini. Ensin 5 minuuttia kävelyä ja siitä sitten 2 minuuttia juoksu. Tämän jälkeen 2 minuuttia kävelyä ja sitten 3 minuuttia juoksua.... jne. lopulta juoksin 5 minuuttia yhteen pötköön, joka on minulle suuri saavutus. 5 minuutin juoksun jälkeen lähdin tiputtamaanintervallien minuutteja. Yhteensä lenkkiin meni aikaa 45 minuuttia ja matkaa kertyi 5 km.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Uuniomenia ja muita syksyn merkkejä

Onpa viikko vierähtänyt nopeasti. Edellisestä päivityksestä tuntuu olevan ikuisuus ja niinhän siitä melkein jo onkin. Tämän viikon aikana on tapahtunut kaikenlaista, esimerkiksi kaikkea uuteen tulevaan työhöni liittyen. Siinä siis ensimmäinen syksyn merkki: työ ja arki. Ensimmäsille syksyn kursseillekin pääsi jo ilmottautumaan yliopistossa, joten siinä on toinen syksyn merkki. Laihduttaminen on yrittänyt kulkea tämän kaiken rinnalla, mutta hieman haasteellista on taas ollut... Motivaatio on ilmeisesti ole pysynyt vauhtini perässä.

Voin jo nyt kertoa, että elokuun tavoitteet eivät tule täyteen. Hyvä jos 2 kg tiputus tulee tälle kuulle. Onhan sekin jo 500 g viikossa ja sitä pidetään oikein hyvänä ja terveellisenä laihdutus vauhtina, mutta silti sitä itse olisi halunnut kyetä parempaan. Alku olikin hyvin lupaava, mutta sitten tuli flunssa ja siitä ei oikein ole vieläkään kunnolla päästy yli.

Yksi syksyn varma merkki on uuniomenat. Itse olen valitettavasti todella allerginen omenoille, mutta onneksi mieheni syö ihan mielellään uuniomenia. Nämä eivät ole ensisijaisesti terveysherkkuja vaan pelkkiä herkkuja. Rasvaa ja fariinisokeria kaurahiutaleiden kaverina. Olisi ollut herkkua...



Syksyn uutena tavoitteena on kokeille olisiko minusta juoksulenkeille. Pelkään jo nyt, että tisseihin sattuu se pomppiminen, vaikka urheiluliivit olisikin päällä. Ajatelkaa, siinä on minun ainoat pelot juoksemisen suhteen ja silti tuo kyseinen pelko on estänyt minua juoksemasta koko aikuisiän. Hah, nyt pelot saavat kyytiä.

Seuraavaksi pitäisikin kai hankkia juoksukengät, mutta ennen sitä kokeilen juoksemista vanhoilla lenkkareilla. Ne saavat riittää niin kauan kunnes oma motivaationi juoksemista kohtaan kasvaa.

tiistai 20. elokuuta 2013

Tunnesyöppö tunnustaa


Kuten lupasin sunnuntaina, niin olen palannut takaisin tarkkaan ruokavaliooni. Herkut on heitetty pois mielestä. Ruokahan on edelleen samaa kuin viime viikolla, jonka koin hankalaksi karkkien vuoksi.

Karkit on korvattu hedelmillä ja proteiinijuomilla. Ftinessgurun hasselpähkinä-suklaa proteiini on aivan taivaallista herkku ja tarvittaessa sillä voi korvata välipalan, kuten itse tein tänään.

Terveellisesti syömisessä mahtavinta on mielestäni hyvä olo, joka tulee kun tietää tekevänsä oikein. Karkkien ja muiden herkkujen syöminen puolestaan aiheuttaa huonoa oloa ja syyllisyyttä. Huomasin korjaavani tätä pahaa oloa syömällä lisää herkkuja, josta seurasi vielä huonompi fiilis. Miksi ihmeessä minä toimin näin? Miksi syön väärin, jos tiedän sen aiheuttavan pahaa oloa? Miksi yritän korjata pahaa oloa uusilla herkuilla? Eihän tällaisessa käyttäytymisessä ole mitään järkeä.

Olen tiedostanut jo aikaisemmin olevani tunnesyöjä. Syön iloon ja syön suruun. Palkitsen itseäni ruualla. Aiemmin saatoin ostaa herkkuja jos koin tentin menneen hyvin, mutta yhtälailla ostin herkkuja jos tentti meni huonosti. Oli mikä vain, herkuilla sai ajatukset pois siitä alkuperäisestä tunteesta.


Tämän elämäntapamuutokseni myötä olen oppinut tunnistamaan tunteitani ja niihin liittyviä herkutteluja. Olen jopa osannut hallita niitä. Mitä ihmeellistä siis tapahtui viime viikolla? Ei mitään. Söin maanantaina karkkia tiedostaen ilman, että söin niitä tunteisiin. Tiistaina iski karkin himo, jota en osannut välttää. Yhden karkin jälkeen toinen ja kolmas ja päivä olikin jo pilalla. Sama toistui keskiviikkona ja torstaina. Perjantaina en syönyt mitään ylimääräistä. Lauantaina en syönyt karkkia, mutta lasi viiniä ja vähän juustoja. Sunnuntaina vähän lisää juustoja kun niitä nyt kerran oli jääkaapissa. Maanantaina heitin juustot roskiin.

Mitä tästä opimme? Tuskin mitään muuta kuin, että heikko on ihmisluonne ja jossain vaiheessa on vain otettava itseä niskasta kiinni. Ehkä tästä heräsi jokin ajatus myös omista syömistavoista, joka auttaa minua eteenpäin.


maanantai 19. elokuuta 2013

Sadonkorjuuta

Syksy ja sadonkorjuu. Ne liittyvät niin vahvasti toisiinsa.

Eilen käytiin hakemassa mieheni kanssa sipulit pois pellosta ja vietiin ne kuivumaan talvea varten. Sipuleita oli kasvanut kaksi muovipussillista, joten eiköhän niillä talven yli pärjää. Seuraavana vuorossa olisi perunan nosto, mutta ne saanee odotella pellossa vielä hetken. Myös porkkanat, palsternakat ja punajuuret saavat vielä kasvaa hetken.

Lehtikaalit rupeavat näyttämään jo herkullisille.

Kukatkin alkoivat vihdoinkin kukkia.

Näitä piti heti napsia myös maljakkoon.

Kesän ensimmäinen kesäkurpitsa. Hieman myöhässsä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Punajuuret alkavat olemaan jo kohtuullisen kokoisia. Jänis oli vain onnistunut livahtamaan aitauksen lävitse syömään näitä... Toivottavasti jänikset eivät syö koko satoa (tänäkin vuonna) :(

Neljä numeroa kuntoilijan ja laihduttajan hyvänolonlehteä ja kaupan päälle valitsemasi tilaajalahja.

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Sunnuntain juhlaillallinen

Tämän viikon herkuttelut kruunasi tämän päivän jänispaisti, joka tarjoiltiin kanttarellimuhennoksen, perunoiden, porkkanoiden ja salaaatin kera. Harvinaisia herkkuja oli siis tarjolla. Suorastaan juhlaillallinen.

Entistä juhlallisemmaksi aterian tekee se, että ainesosat olivat suurimmaksi osaksi itse hankittuja. Omavaraisuutta. Kanttarellit oli eilen itse metsästä haettuja, perunat ja porkkanat tänä aamuna pellosta nyhdettyjä. Salaatin tomaatit ja kurkut äidin omasta kasvihuoneesta ja jänis tutun metsästämä. Mieluummin syön itse metsästettyä ja vapaana luonnossa elänyttä eläintä, kuin (teho)tuotettua lihaa.

Seuraavana vuorossa onkin sitten tunnustuksia elämäntapamuutoksen tiimoilta. Myönnetään, että tämä viikko meni suorastaan reisille ruokailujen suhteen. Karkkia tuli syötyä turhan paljon... Mutta muuten ruokailut olivat järkeviä. Mutta siis ne karkit, eivät ne kuulu sellaisissa määrissä laihduttajan ruokavalioon. Eivät ne karkit kuulu sellaisissa määrin kenenkään ruokavalioon.

Huomenna on pakko ryhdistäytyä ja palata normaaliin ruokavalioon. Tämä on lupaus.









perjantai 16. elokuuta 2013

Motivaatiopula

Kesä onkin mennyt liian hyvin liikuntojen ja ruokailuiden suhteen, joten ilmeisesti ns. arkeen palaaminen aiheutti motivaatiopulan. Oma elämäni ei ole muuttunut tällä viikolla mitenkään, joten arkeen palaaminen on lähinnä henkinen olotila. Maanantaista lähtien on ollut hyvin arkinen tunnelma ja itsestäkin on tuntunut kuin olisi todellakin palannut arkeen. Omituista, koska oma arkeni on ollut koko viime talven, kevään ja kesän ihan tätä samaa. Ehkä vain tylsistyin.

Joka tapauksessa olo on ollut stressaantunut ja ruokavaliosta on tullut poikettua karkkien muodossa. Hyi minua! Mikä surullisinta, ne karkit on maistunut aivan ällö imelille ja pahoille. Niistä on tullut vain huono olo. Ja silti.

Tänään aloitin kuitenkin aamuni puurolla (niin kuin joka päivä tälläkin viikolla) ja päätin syödä tänään kaikkien taiteen sääntöjen mukaan (kuten joka aamu tälläkin viikolla). Lounaaksi teen kaalikeittoa, välipalaksi rahkaa ja päivällisellä nautin risottoa. Illalla menen salille ja sen jälkeen syön iltapalan.

Nyt kun suunnitelma on kirjattu, siitä täytyy myös pitää kiinni. Vaa'alle en ole maanantain jälkeen uskaltanut nousta, mutta huomenna sekin on vain tehtävä.

Pari kuppia kahvia vielä lisää ja sitten ehkä teen jotain järkevää...

Löysin kopiokoneen viereltä. Jotenkin kuvasti hyvin myös omaa fiilistä sillä hetkellä. Ja oikeastaan kuvastaa koko viikkoani.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Tylsät sateiset päivät

Sade – mikä ihana tekosyy. Olla sisällä, olla tekemättä mitään, lukea vain kirjaa ja juoda teetä, nauttia sateen ropinasta ja rentoutua. Tätä minun elämäni on lähinnä ollut nyt pari päivää. Tietysti olen yrittänyt opetella käyttämään uutta kameraanikin ja olen nähnyt ystäviäni, leikkauttanut hiukseni sekä hoitanut kouluhommia. Niin ja kävinhän minä työhaastattelussakin hyvin seurauksin. Sain töitä opintojeni ohelle, jee!

En tiedä mitä enää kirjottaisin, joten katsokaa kuvia, joita olen harjoitusmielessä ottanut :)