Entistä juhlallisemmaksi aterian tekee se, että ainesosat olivat suurimmaksi osaksi itse hankittuja. Omavaraisuutta. Kanttarellit oli eilen itse metsästä haettuja, perunat ja porkkanat tänä aamuna pellosta nyhdettyjä. Salaatin tomaatit ja kurkut äidin omasta kasvihuoneesta ja jänis tutun metsästämä. Mieluummin syön itse metsästettyä ja vapaana luonnossa elänyttä eläintä, kuin (teho)tuotettua lihaa.
Seuraavana vuorossa onkin sitten tunnustuksia elämäntapamuutoksen tiimoilta. Myönnetään, että tämä viikko meni suorastaan reisille ruokailujen suhteen. Karkkia tuli syötyä turhan paljon... Mutta muuten ruokailut olivat järkeviä. Mutta siis ne karkit, eivät ne kuulu sellaisissa määrissä laihduttajan ruokavalioon. Eivät ne karkit kuulu sellaisissa määrin kenenkään ruokavalioon.
Huomenna on pakko ryhdistäytyä ja palata normaaliin ruokavalioon. Tämä on lupaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti