Tässä mennään

Opiskeleminen voi olla joskus hyvinkin fyysisesti rankkaa, jopa yliopistossa ja näin humanistinkin näkökulmasta. Eiliset opinnot pistivät hien pintaan leikkien ja draamaharjoitteiden kautta. Kotiin päästyäni tuntui kuin olisin tehnyt rankan salitreenin. Kyllähän sitä tulikin ihan huomaamaattaan kesken opiskelun eilen liikkuneeksi hyvällä sykkeellä kaksi tuntia.

Uskaltauduin tänä aamuna ottamaan taas kuvia itsestäni. Kamala minkälaisia muhkuroita ja pahkuroita minussa oikein onkaan. Järkyttävää, mutta jospa niitä ei kesällä enää olisi ;)

Tällä hetkellä ruokailut ja liikunnat tuntuvat helpoille. Joskus on ollut nälkä, mutta senkin on kestänyt, koska olen tiennyt saavani syödä mahani täyteen. Olen myös kokenut nälän positiivisena asiana, koska miksi syödä, jos kehoni ei vielä tarvitse ruokaa? Miksi sitä nälän tunnetta täytyy pelätä? 

Sunnuntaina tuli tehtyä ihanaa possuwokkia ruuaksi. Paprikaa, kesäkurpitsaa ja herkkusieniä, possusuikaleita ja nuudelia. Sekaan pari kananmunaa ja mausteita. Todella hyvä ja täyttävä ruoka.